10. & 11.

Tuli vielä tuosta Vilma Lehtisen tutkimuksesta mieleen eräs ajatus, jonka hän hienosti esitti: "IRC-galleria on nähtävissä holhoojilta vapaana paikkana, jossa voi toteuttaa nuoruusiän merkittävää kehitystehtävää, oman henkilökohtaisen ja sosiaalisen identiteetin etsimistä." Ircin käyttäjät eivät välttämättä huokaise ihastuksesta kun erilaiset instituutiot rantautuvat sinne valistusmielessä.

Ennen kuin alan pohtia kurssin keskustelukulttuuria niin täytyy sanoa, että tällä kurssilla tuntuu olevan erittäin mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä mukana, minkä verran nyt blogeista ja chateista voi päätellä. Ehkä sen voisi jopa yleistää kirjastoihmisiin yleensä...:) (siinä se on, hymiö! entinen inhokkini, nykyisin käyttökelpoinen)

Olen itse kommentoinut suht. vähän muiden blogeja. Käyn niitä lueskelemassa, mutta kynnys jättää oma jälkensä on kuitenkin suurempi kuin suun avaaminen keskustelussa. Mietin ja harkitsen liikaa kun tiedän, että kommentti jää ikiajoiksi sinne roikkumaan. Chatti on sikäli paljon luontevampaa, kun repliikit ovat ohimenevämpiä, ei niin pysyvän tuntuisia. Ja on siinä meininkiä kun kaikki ovat yhdessä pienessä laatikossa puhumassa. En voi tosin chattaillessänikään väittää olevani mikään suupaltti.

Bloggailu - lukeminen ja tekeminen - on kyllä nautinnollista. Kiitos siitä tälle kurssille, en muuten olisi aloittanut. Ihana lukea sellaisia kurssilaisten blogeja, joista näkyy asialle antautuminen ja ihmettely. Mukavaa myös lukea omanilaisia blogeja, joissa lähinnä kommentoidaan näitä tehtäviä. Tehtävistä juuri bloggailu on minulle se aikaavievin osuus. Kirjoittaminen on vaan niin pirskatin hidasta, tai keskittyminen oikeastaan hankalaa. Olen kirjastossa vain osa-aikaisena töissä, mikä tarkoittaa sitä että teen työkseni montaa muutakin hommaa viikon aikana, mikä taas johtaa jonkinasteiseen keskittymiskyvyttömyyteen. Mutta kunhan tässä kerkiää niin aloitan toisenlaisen blogin, kirjastolle.

Kurssin reflektointitehtävässä kysytään, miltä tuntuu kun on laittanut nettiin likoon oman persoonansa. Tuntuu kyllä että jostain syystä olen ollut aika hienovarainen siinä likoon laittamisessa... Tai tottahan näissä blogiteksteissä kirjoitan ihan omana itsenäni, mutta kuitenkin nimimerkin takana jne. paljastamatta henkilöyttäni. Miksiköhän näin? Yleensähän kun menee esimerkiksi kurssille, sitä ei ihan heti kerro kaikille kuka on ja mitä tekee, mutta aika pian siinä jutellessa tulee kerrottua aika paljon itsestään. Tässä blogissa nyt tuli tehtyä itsensä esittely ihan kurssin alussa ja siihen se jäi. Taitaa olla siis päivityksen paikka ja lisää infoa tuohon oikealle sivunpuoliskolle.

Igoogle on syötteineen ja kalentereineen ollut aktiivikäytössä. Vaikka sen Netvibesin olisin ensin halunnut ulkonäkönsä puolesta niin igoogle on ainakin toiminut hyvin, ilman jumitusta, mikä taas oli netvibesin kohtalo kun sitä yritin kokeilla. Hyödyllinen vehje to syötteidenlukuohjelma, aion jatkaa sen parissa pitkään. Deliciousia sen sijaan en ole niin aktiivisesti käynyt katsomassa, vaikka ideana se tuntuukin hyvältä. Mutta ehkä se onkin juuri enemmän sellainen paikka johon tulee mentyä kun tarvitsee jostain tietystä jutusta tietoa. En jaksa käyttää sitä muuten vaan haravoidakseni hyviä linkkejä.

Kurssi on ollut kyllä juuri siksi erinomainen että kaikki pitää käydä itse kokeilemassa! Juuri sitä kaipaan kaiken teoreettisen vastapainoksi, kädet multaan ja kaivamaan.